Auki vai kiinni?

Kirkon strategia on nimeltään ”Ovet auki!”. Strategiaan on oltu varsin tyytyväisiä. Sitä on hyödynnetty niin seurakunnissa kuin koko hiippakunnassa. Paikalliset strategiat on päivitetty tai uudistaminen on ainakin laitettu alkuun. Tämä on tapahtunut suurempaa ääntä pitämättä koronan varjossa.

Strategioiden laatimisessa on mieltä vain silloin, kun ne oikeasti ohjaavat toimintaa. Siksi on kysyttävä, olemmeko korona-vuoden aikana onnistuneet avaamaan ovemme ja pitämään ne auki. Sitä kirkon yhteinen strategia näyttäisi lupaavan: ”Uudistamme kirkkotilojen käyttöä. Avaamme seurakuntien tilat omaehtoista hiljentymistä ja vapaaehtoisten järjestämää toimintaa varten.” Näin sanomme tekevämme, koska olemme ”osallisuuden ja vieraanvaraisuuden yhteisö”.

Silti kyselen. Onko tosiasiassa niin, että strategian käytäntöön soveltaminen alkaa vasta korona-ajan päätyttyä? Voi olla, että tuota vuotta joudumme odottamaan kauan. Sekin on mahdollista, että korona jää vieraaksemme ja meidän on opeteltava elämään taudin kanssa.

On hätkähdyttävää, jos seurakunta sulkee kirkon ovet sunnuntain klo 10 messun aikaan ja tyytyy vain striimaamaan sanajumalanpalveluksen. Kirkon tulee olla nyt tarkka siitä, että se käyttää vastuullisesti ne monet toiminnanmahdollisuudet, jotka sillä rajoituksista huolimatta on.

Pidetään siis huolta, että pääsiäinen ei mene ohitse. Se on kristikunnan suurin juhla. Sen sanoma vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja lohduttaa kärsiviä, menetyksen kokeneita ja työn ja huolten uuvuttamia, meitä jokaista. Kun pidämme kirkon ovia avoimina, myös oma sydämemme voi kuin huomaamatta avautua ylösnousemuksen ilolle. Se antaa voiman jaksaa yhdessä. Juuri sen vuoksi ”ovet auki”.

Toivon, että tänä pääsiäisenä seurakunnat järjestävät ehtoollismessuja seurakuntalaisten tarpeen mukaisesti. Samalla tulee huolehtia terveysturvallisuudesta: osanottajamääristä, turvaväleistä, käsihygieniasta ja osallistumisen ilmoittamisesta etukäteen.

Voi olla, että tämä merkitsee useiden ehtoollisenviettojen toimittamista. Kysykää vaikka Alajärven seurakunnasta. Nyt meiltä edellytetään vaivannäköä, tarkkuutta ja nöyrää rohkeutta. Mutta se on tehtävämme.

Ovet auki pääsiäisen ilolle.

Simo Peura