Kolumni Kotimaa-lehdessä 6.3.2023 (Matti Salomäki)

Aikanaan eräs automerkki mainosti itseään: tämä merkki ei seuraa kehitystä, vaan johtaa sitä. Kirkko on tuonut paljon uutta ja hyvää moneen yhteiskuntaan, missä se on vaikuttanut. Kristillinen sanoma ja toiminta on auttanut erityisesti hiljaisimpia, köyhimpiä, sairaimpia ja sorretuimpia parempaan ja ihmisarvoisempaan asemaan. Lukutaito, koulutus, terveydenhoito, ylipäänsä oikeudenmukaisuus ja saman arvoisuus ovat lisääntyneet siellä, missä kristinuskon sanoma on saanut vaikuttaa.

Tällä hetkellä oma kirkkomme kantaa kuitenkin jossain määrin menneisyyteen juuttuneen yhteisön leimaa. Selvitykset osoittavat, että etenkin nuorimmat ikäluokat ovat etääntyneet kristinuskosta ja kirkollisista perinteistä. Jumalaan uskovien osuus on lyhyessä ajassa puolittunut. Neljä viidestä suomalaisesta ei enää voi täysin hyväksyä kristillistä pelastusoppia. Vain kolme viidestä lapsesta kastetaan. Uskonnollisia kysymyksiä nousee edelleen, mutta kirkon tarjoama sanoma ei kohtaa tai tyydytä etsijöitä. Olisiko muutettava viestiä vai viestintätapaa, olisiko pehmennettävä viestiä vai terävöitettävä sitä? Entiseen tahtiin ei voi jatkaa, jotain täytyy muuttua.

Tunnettu kohta Paavalin kirjeestä roomalaisille puhuu mukautumisesta ja muuttumisesta; se varoittaa mukautumasta, mutta rohkaisee muuttumaan. Mukautuessaan muutoksen tahdin ja suunnan sanelee joku muu ulkopuolelta. Toinen vaihtoehto on uudistumisen ja sitä seuraavan muutoksen tie. Tähän muutokseen Paavali rohkaisee kysymään suuntaa Jumalalta, etsien sitä, mikä on hänen mielensä mukaista.

Aika muuttuu ja kysymykset vaihtuvat, mutta jokainen kaipaa kuulluksi ja hyväksytyksi tulemista. Ensimmäinen lähetyssaarnaaja Paavali oli kiinnostunut ihmisten ajatuksista, tinkimättä kuitenkaan sanomasta. Sitä kuvaa hänen toteamuksensa: ”Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes muutamia” (1 Kor 9:22). Uskon, että kristinuskon sanoma tarjoaa edelleen vastauksen tärkeimpiin kysymyksiin. Tänä aikana tarvitaan yksinkertaista ja selkeää opetusta, sillä samaan aikaan, kun moni ei halua enää sitoutua kristinuskon opetuksiin, ne opetukset ovat yhä useammalle vieraita. On vaikea sitoutua sellaiseen, mitä ei tunne tai ymmärrä.

Tulevaisuuden kirkko voi olla kuten mainittu automerkki johtamassa kehitystä, ei mukautuen vaan uudistuen, tuoden yhteiskuntaan ja ihmisten elämään ja tähän sekavaan aikaan sanomallaan ja toiminnallaan toivoa ja valoa. Tällaista uudistusta rukoilen.

 

Matti Salomäki