Simo Peura

Hallitukseen kokoukseen osallistuivat lähes kaikki jäsenet, joista länsäolevia oli n. 15. Moderaattoreista Bossayssa oli läsnä vain piispa Mary Ann Swenson. Agnes Abuom ja metropoliitta Gennadios osallistuivat työskentelyyn sähköisten viestimien välityksellä.

Puheenvuorossaan moderaattori Agnes Abuom haastoi hallitusta pohtimaan, kuinka covid on vaikuttanut kirkkojen elämään ja mitä se on opettanut. Hän tarkasteli myös globaalin pohjoisen ja globaalin etelän suhdetta ja kannusti etelän kirkkoja suurempaan keskinäiseen yhteistyöhön. Keskustelussa todettiin, että pandemia on ollut herätys maailmanlaajaan yhteistyöhön.

Pääsihteeri Ioan Sauca tarkasteli Busanin jälkeen tapahtunutta kehitystä. KMN on kuvannut itseymmärrystään pyhiinvaellus-käsitteellä. Sauca kiinnitti huomiota siihen, että paavi Fransiscus ja patriarkka Bartholomeus puhuvat yhteisestä matkasta. Saucan puheenvuoro herätti vilkkaan keskustelun. Yleisesti oltiin varsin tyytyväisiä rauhan ja oikeudenmukaisuuden pyhiinvaellukseen. Karlsruhen jälkeen painopiste näyttää kuitenkin siirtyvän sovinnon teemaan. Hallitus totesi, että pyhiinvaellus-teema on osoittautunut sisällöltään rikkaaksi. On tärkeää, että yhteisten kokemusten teologista arviointia jatketaan.

Sääntöjen uudistaminen. Anne Glynn-Mackoul esitteli työryhmänsä tuloksia ja raportin. Esitys on miltei valmis. Hallitus pyysi ryhmää jatkamaan pohdintaa siitä, miten hybridi-kokoukset toimivat konsensus-periaatteen mukaisesti. Tarkoitus ei ole tässä vaiheessa tehdä asiaa koskevaa lisäystä sääntöihin. Sääntöuudistuksesta ei oteta myöskään käyttöön käsitteitä ”acting” tai ”interim general secretary”. Hallitus pyysi työryhmää esittämään raporttinsa keskuskomitealle.

Keskuskomitea kokoontuu seuraavan kerran 9.-15.2.2022 Genevessä. Majoitus on hotelli Crowne Plazassa ja pääosa kokoontumisista ekumeenisessa keskuksessa. In-person-kokousta puoltaa voimakas tarve ilmentää kirkkojen yhteenkuuluvuutta ja jakaa kokemuksia siitä, kuinka kirkot ovat kohdanneet pandemian. Hallitus kävi laajasti keskustelua helmikuun kokouksen järjestelyistä ja turvallisuudesta. Tarvittaessa in-person-kokous korvataan online-kokouksella. Tästä kuitenkin seuraa, että uutta pääsihteeriä ei voida valita helmikuussa. Keskuskomitean in-person-kokouksen vaihtoehtoisia ajankohtia ovat kokous kesäkuussa 2022 tai kokous juuri ennen yleiskokouksen alkua.

Hallitus hyväksyi keskuskomitean helmikuun 2022 kokouksen ohjelman, joka pitkälti vastaa aiempien kokousten ohjelmaa. Kokous alkaa 9.2. aamurukouksella ja yhteenkuuluvuuden juhlalla. Alkupäivinä esitellään raportit, joihin keskuskomitean tulee ottaa kantaa, kuten yleiskokous ja sen ykseyslausuma, sääntöuudistus, talous ja Green Village, ekumeeninen diakonia jne. Komiteat työskentelevät 11-12.2. Suljettuja istuntoja varten on varattu runsaasti aikaa 14.-15.2.

Hallitus päätti, että pääsihteeri kutsuu keskuskomitean helmikuun kokoukseen yhden neuvonantajan organisaatiota kohden. Poikkeuksellisesti vierailijoita ja havainnoitsijoita ei kutsuta kokoukseen in-person. Pääsihteeriä pyydettiin lisäksi kartoittamaan, millä edellytyksillä keskuskomitean jäsenet voivat kokoontua helmikuussa.

Yleiskokouksen järjestelyt. Hallitus otti vastaan yleiskokouksen suunnittelutyöryhmän raportin. APC on tehnyt hyvää työtä vaikeissa olosuhteissa. APC ja hallitus suosittavat keskuskomitealle, että yleiskokous perustaisi kuusi komiteaa. Nämä ovat: message, programme guidelines, policy reference, finance, public issues ja nominations. APC kokoontuu vielä 27.1.2022 arvioimaan esityksiä, jotka koskevat yleiskokouksen johtamista, plenumien puhujia, hallinnon metodologiaa jne.  Lisäksi todettiin, että yleiskokouksen viestin tulee olla toivon viesti, jossa pohditaan kristillistä spiritualiteettia ja voimaa. Yleiskokous tulee järjestää niin, että hiilikompensaatioiden tarve otetaan huomioon. Hallitus pyysi pääsihteeriä kokoamaan ryhmän, jonka edistää konsensus-periaatteen käyttöä yleiskokouksessa.

Financies. Hallitus otti vastaan taloutta koskevat raportit. Se hyväksyi ohjelmasuunnitelmat ja budjetit vuodelle 2022. Hallitus korosti, että huomiota on kiinnitettävä ennen muuta yleiskokouksen ohjelmia koskevaan työskentelyyn. Tulevaisuuden ohjelmien työstämisessä on hyödynnettävä yleiskokousta edeltäviä kokoontumisia. Myönteistä on, että 25 kirkkoa on tukenut KMN:n toimintaa taloudellisesti enemmän kuin edellisvuonna.

Hallituksella oli käytettävissään muun aineiston lisäksi rakennusprojektin ohjauskomitean raportti. Vuoden 2022 loppuun mennessä KMN on käyttänyt rakennusprojektiin 5 milj. CHF. Tänä vuonna yleisvaroista on siirretty rakennusprojektiin 490.000 CHF. Käynnissä olevan 2. vaiheen budjetti tulee pysyttää 520.000 CHF. Green Village -hankkeen suunnittelulainan hyväksyessään hallituksen tulee huomata siihen sisältyvät riskit. Kyotoa koskevia päätöksiä ja konsultaatiopyyntöjä voidaan edelleen tehdä sähköisten välineiden avulla ja 2/3 määräenemmistöllä (quorum). – Hallituksen hyväksymä alakomitean raportti sekä ohjausryhmän raportti ovat laajoja ja sisältävät olennaista tietoa KMN:n taloudesta ja investoinneista. Seuraavassa keskuskomitean kokouksessa niihin on aiheellista perehtyä huolella. Ohjauskomiteassa pohjoismaiden kirkkoja edustaa arkkipiispa (em) Anders Wejryd. – Hallitus sai selvityksen KMN:n sijoituksista ja niiden tuotoista (30.9.2021). Tulos on ennakoitua parempi. – Yleiskokouksen budjetti hyväksyttiin. Hallitus kiinnitti huomiota järjestelyjen ekologisuuteen: junan käyttö, julkinen liikenne ja paperittomuus.

Public Issues. Hallitus laati kannanoton (Statement) viiteen aiheeseen: Outcome of COP26 (Glasgow´n ilmastokokous), Establishment of the UN Permanent Forum of People of African Descent, Appeal for Peace in Ethiophia, Military Coups in Sudan and Myanmar ja Recent Developments in Palestine and Israel. Lisäksi hallitus huomioi (Minute), että CCIA:n perustamisesta tuli kuluneeksi 75 vuotta.

Nominations. Kesäkuun 2021 jälkeen jäsenkirkot ovat nimenneet lisää delegaatioita. Hallitus vahvisti 25 delegaation nimitykset (45 delegaattia, 17 neuvonantajaa). Näiden lisäksi hallitus nimesi 27 lisädelegaattia. Tällä hetkellä delegaatteja on nimetty seuraavasti: 599 jäsenkirkkojen ja 130 keskuskomitean tai hallituksen nimeämää; ortodokseja on 179 (25%), miehiä 63% ja naisia 37%, nuoria 12% (86), 10% alkuperäiskansoihin kuuluvia (76) ja 2% liikuntaesteisiä (16). Hallitus pyysi pääsihteeriä kannustamaan niitä ortodoksikirkkoja, jotka eivät vielä ole esittäneet lisädelegaatteja, olemaan asiassa aktiivisia. – Hallitus vahvisti eri komiteoihin tehdyt henkilövaihdokset ja välitti ne keskuskomitealle hyväksyttäväksi. Vierailut jäsenyyttä hakevissa kirkoissa jatkuvat. Hallituksen pyynnöstä PCCC:lla on etäkokous tammikuussa 2022.

Hallitus otti vastaan lukuisan määrän raportteja, joista tärkeimmät ovat:

  • Report of the APC from 19-21 Oktober 2021
  • WCC 2022 budgets and plans
  • Report of the PJP-reference group 7-11 June 2021 (lisäksi aiheesta 4 raporttia liiteenä)
  • Update on the Comission of the Churches on Health and Healing
  • Update on the Launch of the WCC Programme to Overcome Racism, Racial Discrimination and Xenofobia (ja kaksi muuta aiheeseen liittyvää raportia)
  • Addendum to Called to Transformation – Ecumenical Diakonia Resource Document
  • Highlights from CWME and from the Comission on F&O
  • Update on WCC Communication 2021
  • New Communications Paper for the 21st Century

Hallitus kokoontuu seuraavasti: 8.2.2022 keskuskomitean kokouksen edellä Genevessä, 15.-21.6.2022 Bosseyssa ja 30.8.2022 Karlsruhessa yleiskokouksen edellä. Keskuskomitea kokoontuu 9.-15.2.2022 Genevessä. Uusi keskuskomitea kokoontuu ensimmäisen kerran 9.9.2022 yleiskokouksen päätyttyä. Yleiskokous järjestetään Karlsruhessa 31.8.-8.9.2022.

Tiistaina 16.11.2021 vierailin ekumeenisessa keskuksessa ja tapasin LML:n uuden pääsihteerin Anne Burghartin ja apulaispääsihteeri Dirk Langen. Pääsihteeri on paneutunut hyvin ja laaja-alaisesti LML:n eri kysymyksiin. Hän on hyvin selvillä LML:n käymistä dialogeista toisten tunnustuskuntien kanssa. Lange puolestaan on Kaisamari Hintikan seuraaja ja vastaa dialogien käymisestä. Keskustelimme Langen kanssa luterilais-katolisen dialogikomission raportin julkaisemista kohdanneista vaikeuksista ja koko luterilais-katolisen dialogin tulevaisuudesta.

 

© Simo Peura