Vihasta valoon

Vihaa ei voiteta vihalla eikä pimeää poisteta pimeydellä. Nämä Martin Luther Kingin esille nostamat periaatteet nousevat mieleen seuratessa Palestiinassa ja Israelissa käytävään konfliktia. Vihan kartassa kuumimmilta alueilta näyttävät nyt Lähi-Idän seudut. Turhaa kärsimystä ja tarpeetonta vihaa löytyy myös sieltä, missä vainotaan kristittyjä tai mitä tahansa ihmisryhmää uskonnon tai syntyperän tai minkä tahansa ominaisuuden takia. Mutta miten saada viha talttumaan ja nyrkki aukeamaan?

Viha ei ole vieras ilmiö Pyhän maan aikaisemmastakaan historiasta. Jeesus oli useamman kerran vihaisten ihmisten tappouhan alla, kunnes joutui lopulta ristille. Alkuseurakuntakin kohtasi vihaa. Apostolien teoissa kerrotaan, miten ”neuvon jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan” ja lopulta kivittivät Stefanoksen, josta näin tuli ensimmäinen kristitty marttyyri. Paavalista puolestaan todetaan, miten hän, silloiselta nimellään Saul, ”uhkui vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan”. Tuntuu jotenkin tutulta, kun seuraa tunnelmia Pyhän maan ympäristössä näinä päivinä. Viha on valloillaan.

Entä sitten kun epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta nousevaa vihaa on koettu jo useampien sukupolvien ajan ja siihen on kasvettu ja jopa opetettu. Miten vihan kierteen saa katkeamaan. En tiedä, lieneekö siihen tehokkaampaa lääkettä tai ylipäänsä muuta mahdollisuutta kuin Martin Luther Kingin tai Paavali esimerkki: viha voitetaan vain rakkaudella, pimeys poistuu vain valolla. Saulin vihan katkaisi Jumalan ehdottoman rakkauden kohtaaminen.

Esivallan tehtävä ja velvollisuus on toki suojella kansalaisia ja eliminoida mahdollisia uhkia, mutta samalla siviiliuhrien välttäminen ja vain syyllisten rankaiseminen voi antaa kokemuksen edes jonkinlaisesta oikeudenmukaisuudesta, mikä voi auttaa jatkossa katkaisemaan vihan kierteen myös yksilötasolla. Sananlaskujen viisaudessa todetaan: ”Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.” Yksilötason asenne heijastuu myös kansojen välillä.

Juutalaisetkin ovat saaneet olla kansan historian aikana vihan kohteena monta kertaa. Tuon vihan juuret näkyvät jo Raamatun alkukertomuksessa. Toisen maailmansodan aikana vihan seurauksena kuusi miljoonaa juutalaista menetti henkensä. Nytkin monen toiveena olisi tuon kansan häviäminen maailmankartalta. Taitaa siinäkin olla periytyvää taakkaa aivan riittävästi. Mitä saisikaan aikaan palestiinalaisessa tai juutalaisessa Jeesuksen kohtaaminen Paavali tavoin?

Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa