Laulava enkeli

Hyvät seurakuntalaiset, rakkaat kristityt!

Pari vuotta sitten iäkäs ja raihnaantunut, lähes satavuotias kirkko sulki ovensa ja toiminta siirtyi seurakuntatalolle. Nyt potilas on palannut takaisin entistä ehompana ja aidompana. On suuren juhlan aika, kun rakas kotikirkko on taas käytössä. Hienoa viettää yhdessä tätä suurta juhlaa!

Rakentaessa ja varsinkin purkaessa voi tulla vastaan monenlaisia yllätyksiä. Usein ne ovat vanhan rakennuksen kohdalla kalliita yllätyksiä. Tai sitten voi paljastua, että piirustukset ja toteutus eivät aivan vastaakaan toisiaan. Paperilla suunniteltu ei aina välttämättä toimi käytännössä. Tämän remontin yhteydessä paljastui urkuja purettaessa hieno yllätys, löytyi urkuparven takaa lasimaalaus ”Laulava enkeli”. Sen takia onkin sopiva juhlia tätä uudistunutta kirkkoa juuri mikkelinpäivänä. Monissa kirkoissa, muun muassa hiippakuntamme tuomiokirkossa, urkuparvella on myös enkelihahmot urkufasadissa. Enkelit lauloivat jouluyönä kunniaa Jumalalle. Myös Ilmestyskirjan taivaskuvauksissa enkelit laulavat ylistystä Jumalalle. Ehtoollisliturgiassa saamme mekin yhtyä ylistykseen enkelien ja kaikkien pyhien kanssa. Musiikki on tärkeä elementti jumalanpalveluksessa ja muussa seurakunnan toiminnassa. Tänäänkin saamme siitä nauttia ja siihen yhtyä monessa kohdassa – yhdessä laulavien enkelin kanssa.

Tämän päivän evankeliumikertomus sijoittuu Jeesuksen elämänvaiheissa ennen ristinkuoleman tapahtumia. Jeesus pitää seurakuntapuheita ja opettaa, miten seurakunnassa tulisi toimia. Tätä opetusten kokoelmaa onkin joskus kutsuttu Kapernaumin katekismukseksi, kuten nytkin katekismukseen on koottu kristinuskon keskeisimmät opetukset. Jeesuksen esiin nostama kysymys oli hyvin keskeinen silloin ja se on sitä vieläkin: kuka on suurin taivasten valtakunnassa?

Kaikkien yllätykseksi Jeesus kutsui esiin lapsen ja asetti hänet kaikkien keskelle esikuvaksi aikuisille. Tämä varmasti hämmästytti kuulijoita, joille oli tuttu antiikin maailman ajatus siitä, että lapsella ei ollut mitään oikeuksia eikä hänelle voinut esittää mitään vaatimuksia, hänet voitiin halutessa jopa myydä orjaksi. Jeesukselle lapset olivat tärkeitä, hän itse näytti esimerkkiä siitä ottamalla vastaan lapsia ja siunaamalla heitä. Jeesus kutsuu kuulijoita kääntymään lasten kaltaisiksi. Eikö siinä ole kyse ennen kaikkea luottamuksesta ja toisaalta huolettomuudesta.

Toki samaan aikaan on totta se, mitä esimerkiksi Paavali kirjoittaa kuvatessaan seurakuntaa ruumiina, jossa jokaisella jäsenellä on oma tehtävänsä ja hän kertoo, miten Jumala on asettanut toiset apostoleiksi, toiset opettajiksi, toiset profeetoiksi (1 Kor 12) ja miten on tärkeätä, että seurakunnassakin on kaikessa järjestys. Jonkun tehtävä on johtaa. Mutta näitä tehtäviäkin hoitaessa ja kukin omalla paikallaan seurakunnan jäsenenä ja seurakuntaruumiin jäsenenä, kuka kätenä, suuna, korvina, jalkana ja muulla paikallaan on tärkeä hoitaa tehtäväänsä muistaen Jeesuksen esimerkkiä lasten kaltaisuudesta. Ei kilpailleen siitä, kuka on suurin, vaan kilpaillen toisen toisensa kunnioittamisesta. Jeesus käänsi monesti asiat päinvastoin kuin oli yleinen ajatus. Itsekin hän asettui esikuvaksi pesemään opetuslastensa jalkoja ja opetti: ”se, joka palvelee, on suurin”.

Tänään on pyhäpäivän aiheena Jumalan sanansaattajat. Johdantosanojen mukaisesti ”Jumalan sanansaattajina enkelit suojelevat ja opastavat ihmistä ja muistuttavat häntä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä”. Me elämme vahvasti tieteeseen perustuvassa yhteiskunnassa ja maailmassa, mutta Jumalan valtakunnan kokonaisuuteen kuuluu myös näkymätön maailma, jossa osansa ja paikkansa on Jumalan sanansaattajilla ja viestinviejillä ja jopa enkelten sotajoukoilla. Danielin kirjassa kerrotaan, miten kansoilla on omat enkelinsä (Dan 10 ja 12). Ilmestyskirjassa kuvataan, miten seurakunnalla on oma enkelinsä (Ilm 2 ja 3) ja tämän päivän evankeliumissa, miten jokaisella on oma enkelinsä. Tämä tuo turvallisen kuvan siitä, miten Jumalan huolehtii kansastaan ja lapsistaan monella tavalla. Hänen valtansa ja voimansa ja keinonsa ovat muutakin, mitä silmämme näkevät ja järkemme ymmärtää tai tiede todistaa.

Huoli lapsista on nyt yhtä ajankohtainen kuin silloinkin. Lapset joutuvat yhteiskunnassamme jo niin varhain näkemään ja kuulemaan sellaista, mitä lapsen ei vielä tarvitsi kohdata. Sosiaalinen media ja muut kanavat tuovat monenlaisia paineita ja malleja, jotka ahdistavat pieniä, jotka saisivat vielä elää lapsen huoletonta elämää ja kasvaa rauhassa. Sama ahdistus ja paha olo näkyy myös nuorissa. Monenlainen henkinen pahoinvointi on lisääntynyt. Virren sanoin voimme heidän osaltaan pyytää: ”Varjele lapsiamme Paimenen kädellä ja pidä rakkaitamme sinua lähellä. Suo, ettei heitä voita pettävä maailma, vaan itse heitä hoida kasteensa liitossa” (Vk 468). Miten voisimme varjella lapsiamme ja turvata heille hyvän lapsuuden?

Hyvät sanankuulijat! Urkuparven takaa löytynyt enkeli muistuttaa hienolla tavalla siitä, miten seurakunnalla on oma enkelinsä. Ilmestyskirjan viestit eri Vähän-Aasian seurakunnilla on osoitettu eri seurakuntien enkeleille. On toki ajateltu, että Ilmestyskirjan usein vertauskuvallisessa kielessä se saattaa olla peiteilmaisu, joka tarkoittaa seurakunnan johtajaa. Mutta puhutteleva on sekin ajatus, että seurakunnalla on oma enkelinsä, joka kunkin seurakunnan kohdalla toimii Jumalan palvelijana ja sanansaattajana eri tavoin ja muistuttaa meitä Jumalan tahdon mukaisesta elämästä.

Oli hienoa kuulla ja nyt myös nähdä tässäkin messussa, miten täällä seurakuntalaiset ovat monella tavalla antaneet lahjojaan käyttöön seurakunnan rakentumiseksi. Nyt taas käyttöön otettu kirkko voi ovet avoinna kutsua palvelemaan ja palveltavaksi niin, että yksinäiset saavat tuntea kuulevansa joukkoon ja erimieliset voivat löytää yhdistäviä asioita ja kaikki saavat opetella Jeesuksen esimerkin mukaisesti kääntymistä lasten kaltaisiksi ja kilpailemista siitä, kuka on suurin, palvelemalla toisia.

Kirkko on tärkeä keskus paikkakunnalla. Se on paikka, mihin voi kokoontua, kun suru kohtaa paikkakuntaa. Se on paikka, missä voi jakaa iloa ja missä voi kohdata toisia ja hiljentyä Jumalan edessä. Täällä kirkossakin on monta tärkeätä esinettä ja paikkaa. Alussa niistä mainittiin kastemalja, saarnatuoli, alttari, soittimet ja kuorot sekä kirkonkellot. Nämä kaikki omalla tavallaan palvelevat siinä tehtävässä missä enkelitkin, Jumalan sanasaattajina. Ne kuuluttavat Jumalan rakkautta ja armoa, Jumalan hyvää tahtoa ja tarkoitusta. Voimme liittyä päivän psalmin sanoihin: ”Ylistäkää Herraa, te hänen luotunsa kaikkialla hänen valtakunnassaan. Ylistä Herraa, minun sieluni!”

Jokainen voi olla toisellensa kuin enkeli, kuunnellen, lohduttaen ja ottaen kuormaan kannettavaksi siltä, jolla on sitä liikaa. Jokainen voi toimia Jumalan sanansaattajana kertoen toisille Jumalan rakkaudesta ja armosta.

Matti Salomäki