Symbolit

Piispalla on virkaa kuvastavat tunnukset, joita ovat piispanristi, piispansauva, hiippa ja vaakuna. Piispankaapu on piispan käyttämä liturginen asu.

Piispanristi

Vihkimyksen yhteydessä piispalle luovutetaan viran tunnuksena piispanristi. Vanhimpia piispanristejä ja arkkipiispan ristiä lukuun ottamatta piispanristit ovat malliltaan samanlaisia. Lapuan hiippakunnan piispanristin on hankkinut Suomen valtio, joka vastasi hiippakuntien ylläpidosta Lapuan hiippakunnan perustamisen aikaan vuonna 1956. Piispanristi seuraa virkaa.

Piispansauva

Piispansauva kuvastaa piispan tehtävää hiippakunnan kaitsijana. Lapuan hiippakunnan piispansauva on vuodelta 1956, ja sen on suunnitellut taiteilija Runar Engblom. Sauvan ovat valmistaneet Westerback Oy:n kultasepänliikkeen palveluksessa kultasepät Arvi Karanterä ja Matti Toivonen.

Lapuan hiippakunnan piispansauva on kolmiosainen, ja sen materiaalina on musta ebenholz-puu. Kahva ja alaosa ovat hopeaa. Kahvan ja sauvan liittymäkohdassa on nelikulmainen koristeosa, jossa ovat kullasta pakotetut symboliset kohokuvat: Kristus-monogrammi, Jumalan läsnäoloa kuvaava palava pensas, Pohjankyrön vanhan kirkon pääty ja Lapuan seurakunnan vanha sinetti. Koristeosaan ja kahvan keskustaan kuuluvaan ristiin on upotettu suomalaisia jalokiviä, Kuortaneen savutopaasia fasettihionnalla. Sauvan kulta ja hopea on Outokummusta. Sauva painaa 2100 g.

Piispankaavut

Jokaiselle Lapuan hiippakunnan piispalle on hankittu hänen virkakautenaan oma kaapu.

Valkoinen juhlakaapu

Valkoinen juhlakaapu vuodelta 1956 on lapualaisten naisten lahja hiippakunnan ensimmäiselle piispalle, Eero Lehtiselle. Sen on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Dora Jung. Kaavun materiaaleina ovat pellava ja villa. Kaavun lievettä koristaa reunus. Edestä katsoen oikeassa ja vasemmassa reunuksessa ovat ylhäällä kyyhkysen ja vihkiristin symbolit. Vihkiristi maalattiin alkuaan kirkon seinään sille kohdalle, johon piispa kirkkoa vihkiessään piirsi ristin apostolien muistoksi. Kaavun alaosassa ovat puolestaan Vaasan lyhde ja Lapuan vanha sinetti.

Kaapuun kuuluu takana oleva niskakilpi, jossa valkoinen Karitsa kantaa voitonlippua. Kilven yläreunukseen on upotettu kolme suomalaista savutopaasia, jotka kuvaavat Pyhää Kolminaisuutta.

Violetti matkakaapu

Syksyllä 1976 alettiin valmistella uuden kaavun hankkimista piispa Yrjö Sariolalle. Käsityönopettaja Kerttu Voipio lupautui suunnittelijaksi. Piispan toivomuksesta kaavun aiheena on ylösnousemus. Kankaasta vastasi Etelä-Pohjanmaan Kotiteollisuusyhdistys, ja sen kutoi kotiteollisuusopettaja Leena Rajakorpi. Lapuan seudun ammattikoulun opiskelijat valmistivat kaavun suunnittelijan opastamina. Se luovutettiin 27.11.1977 yksityisten lapualaisten ja eri yhdistysten sekä liikkeiden lahjana. Kala-aiheen koristamaan asuun kuuluu neljä stolaa.

Vihreä matkakaapu

Vihreä matkakaapu teetettiin piispa Jorma Laulajan 60-vuotispäivän merkeissä vuonna 2001. Kaavun on suunnitellut professori, tekstiilitaiteilija Päikki Priha ja valmistanut ateljeepäällikkö Riitta Ojala/Ateljé Solemnis.

Kaavun lähtökohtana ovat hiippakunnan alueelta Keuruulta ja Ylistarosta (peräisin mahdollisesti Isostakyröstä) löytyneet kaksi keskiaikaista messukasukkaa. Materiaalina on harmaanvihreä villakangas, vuorena tummanvihreä silkki. Kiinnityskaitaleeseen eli solkeen on kirjottu hiippakunnan vaakuna ja sauva, jossa on palava pensas. Kaavun pohjakankaaseen on kirjailtu tyyliteltyjä puita, “Jeesuksen sukupuu”. Reunakaitaleessa on oranssipunaisia spiraalikoristeita auringon kierron ja ylösnousemuksen symboleina. Näitten kanssa vuorottelevat tähtikuviot. Kaavun taustaa hallitsee ns. selkäkilpi, jossa on aurinko. Sen keskellä on ristikuvio iäisyyden ympyrän sisällä. Kokonaisuuteen kuuluvat stolat ja yksinkertainen hiippa.

Harmaa juhlakaapu

Vuonna 2013 valmistuneen uuden juhlakaavun on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Hanna Korvela. Kaapu muodostaa visuaalisesti selkeän ja tasapainoisen kokonaisuuden piispansauvan ja -ristin kanssa. Symbolikuvioiksi on otettu piispansauvasta löytyvät perinteiset kristilliset symbolit. Pohjakankaassa vuorottelevat tasavartinen risti ja ympyröity kreikkalainen risti muodostaen yhtenäisen pinnan.

Kreikkalainen risti kuvastaa Kristuksen neljää tekoa. Ympyröitynä se muistuttaa, että Kristuksen sanoma kuuluu koko maailmalle. Siinä voi myös nähdä vihkiristin. Kaavun etureunuksessa ovat Kristus-monogrammi, palava pensas ja Pohjankyrön kirkon pääty pelkistettynä tasasivuiseksi kolmioksi, jonka päällä kulkee tasavartinen risti.

Selkäkilven vihkiristi liittää harmaan juhlakaavun hiippakunnan ensimmäiseen piispankaapuun. Rintakaitaleessa on sama ympyröity kreikkalainen risti kuin pohjakankaassa. Messuvaatetuksen harmaasävyinen värimaailma ja lisävärien luonnonvalkoisen, oljenkeltaisen ja vaalean eri sävyt luovat arvokkaan vaikutelman. Piispankaavun ja muiden tekstiiliosien materiaalina on ohut ja kevyt, käsinkudottu villakangas.

Piispanvaakuna

Piispanvaakunan pohjana on Lapuan hiippakunnan vaakuna, jonka ympärille on lisätty piispanviran tuntomerkit: yläpuolelle hiippa ja kilven taakse piispansauva. Hiippakunnan vaakunan on suunnitellut taiteilija Kaj Kajander, ja se on vahvistettu vuonna 1987.

Vaakunan sinisessä kentässä on hopeinen piispansauvan kahva, joka päättyy kahteen lehteen. Niiden keskeltä nousee liekki. Se kuvastaa palavaa pensasta, joka on yksi Lapuan hiippakunnan piispansauvan kuva-aiheista. Palavan pensaan on katsottu viittaavan Paavo Ruotsalaisen ja seppä Högmanin kohtaamiseen, joka Paavo Ruotsalaisen elämässä kytkeytyi Mooseksen kokemukseen palavan pensaan äärellä (2. Moos. 3).